Blogi

Rakkauskirje Aava & Bangille

Viiden kuukauden mittainen työharjoittelu Aava & Bangilla lähestyy pikkuhiljaa loppuaan ja tässä vaiheessa on aika pysähtyä hetkeksi ja summata vähän fiiliksiä yhteen! Miten korona vaikutti työharjoitteluun? Millaista Bangilla on olla harkassa? Mitä jäi käteen? Let's go!

Elämänmakuista arkea täydellä sydämellä

Oman viiden kuukauden työharjoitteluni piti alkaa heti loppiaisen jälkeen, mutta ihoni ollessa lähinnä kauhuleffan maskeerausta muistuttavassa kunnossa akuutin märkäruven takia (jep, se kuulemma voi iskeä myös aikuisiin) starttia lykättiin muutamalla päivällä. Ensimmäinen työpäivä jännittää varmasti kaikkia, kun vaatteet valitaan tarkoin ja laukku pakataan hyvissä ajoin. Voin kertoa, että oli vielä ihan oma fiiliksensä saapua paikalle puolikehoa hurjilla arvilla. Ensimmäinen tatsini koko Bangin porukkaan oli jokamaanantainen yhteinen aamiainen toimistolla (aikana ennen koronaa) ja Bang Academyssä, jossa pääsin heti esittelemään itseni. Moni tiesikin, että minun olisi pitänyt aloittaa muiden harkkareiden kanssa jo edeltävällä viikolla ja ensikosketukseni tähän välittömään ja perhemäiseen työyhteisöön olikin, kun keskustelimme siinä koko porukalla märkärupi-ihostani. Muistan ajatelleeni, että “oho, okei, tätä tarkoitettiin sillä, että täällä vallitsee perhemäinen yhteishenki ja kaikesta voidaan puhua.”

Heti alussa esimiehet tekivät selväksi, että töitä saa tehdä itselle sopivassa rytmissä ja kohteessa, kunhan työaika tulee täyteen. Tämä oli itselleni ensimmäinen työpaikka, jossa tällainen vapaus ja toisaalta vastuu oli mahdollista ja nyt en haluaisikaan koskaan enää palata muunlaiseen rytmiin. Nopeasti rytmitinkin viikkoja itselleni sopiviksi, jolloin usein maanantaina tein pisimmän päivän viikonloppuna kertyneen energian voimin, tiistait alkoivat yhteistreenellä muiden bangilaisten kanssa, keskiviikon saatoin tehdä kotoa käsin, torstaina aloitin päiväni myöhemmin taatakseni hyvät yöunet ja perjantaina olin aina ehdottomasti toimistolla, jotta voi olla fyysisesti läsnä jokaviikkoisessa onnistujaäänestyksessä. Tällainen aika- ja paikkariippumattomuus oli erityisen hyvä asia myös kun oli joitain pakollisia luentoja tai muita menoja. Tein joitakin työpäiviä myös Helsingin toimistolla, joka oli kyllä hauskaa vaihtelua Jyväskylä-arkeen. 

Nimetön suunn.malli-17

Kanssani samaan aikaan aloitti myös muita harjoittelijoita, joiden tehtävät liittyivät erityisesti valmennusliiketoimintaan ja heidän päivänsä koostuivat paljolti kontaktoinnista ja myynnistä. Jo ensimmäisten viikkojen aikana totesin, että itselleni tämä markkinointiviestinnän pääty oli juuri oikea! Olen päässyt testaamaan taitojani todella laajalla skaalalla ja saanut tutustua ja tehdä töitä valtaosan bangilaisten kanssa. Viiden kuukauden harjoitteluni aikana olen päässyt tekemään lukemattoman määrän mm. referenssitekstejä, somepostauksia, kilpailijakartoituksia ja saanut olla mukana ideoimassa markkinointia niin kovin monenkirjaville yrityksille. Ennen harkan alkua olin päättänyt, että aion oppia mahdollisimman paljon uutta ja se kyllä todella toteutui. Opiskeltuani markkinointia yliopistossa, koin kyllä tietäväni paljon, mutta juurikin käytännön tekeminen ja kokemus olivat itselläni päällimmäisenä tavoitteena harjoittelulle. Sisällöntuotannon ja projekteissa avustamisen lisäksi vastuulleni annettiin myös kolmen eri aamiaistilaisuuden käytännönjärjestelyjen hoitaminen, mutta nämä kaikki, kuten niin moni muukin asia valitettavasti peruuntuivat - kiitos koronan. 

Koronakevät, poikkeustila, uusi normaali…

Koronan iskiessä tuulettimeen, kosketti se varmasti monen arkea ja lähitulevaisuuden suunnitelmia kovalla kouralla: monella koitti lomautus, toisilla peruuntui jo varma kesätyö ja kaikki kohtaamiset töissä ja kouluissa menivät tauolle. Olin jo varautunut koronasulkujen alkurysäyksessä siihen, että ei olisi ihme vaikka tämä harkka loppuisi tähän tältä erää. Onneksi kaikki jatkui muuten ihan normaaliin tahtiin, mutta etänä

Työt kyllä onnistuisivat kaikilta etänäkin, mutta ensimmäisiä huolenaiheita oli ehdottomasti spontaanien ihmiskohtaamisten puuttuminen ja yhteisen ajan viettäminen. Bangilaiset ovat kuitenkin varsin kekseliäitä hahmoja ja pian olikin päivittäinen virtuaalikeittiö yhteisiä aamukahveja varten pystyssä ja jo aikaisemmin sovitut koko porukan afterworkit pyöräytettiin näppärästi etänä - ohjelmana toimi mm. musavisa, Vuoden Bang-tietäjän kruunaaminen ja erilaisten Bang-käsitteiden selittäminen näyttelemällä. Tämä oli konkreettinen todiste siitä, että kohtaamisia arvostetaan niin paljon, että niiden eteen nähdään todella vaivaa

aava bang afterwork

Ensimmäisten etäviikkojen onnistujaäänestyksissä kuultiinkin todella paljon sydämellisiä kiitoksia kollegoille, joiden kanssa oli vietetty hyvä sparrailupuhelu tai avauduttu stressaavasta tilanteesta. Esiin ei siis nostetukaan viikon kovimpia myyntejä tai kauneimpia konsepteja, vaan ennen kaikkea ihmisiä, jotka olivat tuoneet lämpöä ja läheisyyttä etäältä käsin. Onkin ollut ihanaa huomata, kuinka kommunikaatiota ja yhdessäoloa ei laiteta tauolle kunnes taas saa nähdä kasvotusten, vaan keksitään ratkaisuja, joilla tämäkin hetki toimii mahdollisimman hyvin ja luontevasti. Koko tämän etäilyajan bangilaisissa niin vahvasti oleva ihmisrakkaus on säilynyt osana päivittäistä elämää. 

Itse kuulun siihen ihmisporukkaan, jolle oma aika ja rauha sopivat paremmin kuin hyvin ja tuntuu, että etätöissä oma keskittyminen ja tuottavuus on noin tuplat siihen verrattuna mitä se olisi jaetussa toimistossa. Yksin viihtymisestä huolimatta on aivan ihanaa, että moni asia hoidetaan näin etäaikanakin videon välityksellä, sillä kohtaamiset etänäkin tuovat todella paljon energiaa. Sekä normaalissa toimistoarjessa, että etätyöarjessa on ollut huimaa huomata, kuinka palautetta annetaan pienellä kynnyksellä, rennosti ja suoraan sydämestä. Ei siis odoteta perjantain onnistujaäänestykseen tai kunnes on joku erityinen merkkipäivä tai viimeinen työpäivä, vaan kehumisen ja kiittämisen kulttuuri on luonteva osa arkea. 

Rakkauskirjeitä bangille

Koko harjoittelun aikana tasaisin väliajoin tulee sellainen hiljainen ihmetys mieleen, että “voiko nää bangilaiset ihan oikeasti olla tällaisia?”. Täällä toisista välittäminen ei katoa vahingossakaan kiireessä, vaan aina löytyy aikaa jutella kuulumisia ja auttaa kaveria, eikä sellaisesta kiusallisen formaalista tutustumisvaiheesta ole tietoakaan, vaan täällä jokainen tuntuu olevan todella välitön. Minua jaksaa aina yllättää uudestaan ja uudestaan, kuinka joka ikinen bangilainen ottaa uudet työntekijät niin sydämellisesti ja innolla vastaan- vaikka noin puolen vuoden välein tulee aina uusia kasvoja mukaan remmiin. Jokaiselle pidetään hyvät perehdytykset ja huolehditaan siitä, että on kotoisa olo heti alusta alkaen. Kertaakaan ei ole tullut sellainen olo, että joku olisi suhtautunut meihin välinpitämättömästi vain harkkareina, jotka kohta lähtevät taas pois. Aava & Bangilla on myös hyvä ote harjoittelijoiden ohjaukseen ja vastuuta ja tukea osataan antaa juuri sopivassa suhteessa. Harjoittelijat ovat nimenomaan tulleet harjoittelemaan, eivät tykittämään täydellistä työtä sormia napsauttamalla. Iso kiitos siitä, että on saanut aikaa ja mahdollisuuksia oppia!

GPTWBANG

Reilu kuukausi harjoitteluni alkamisen jälkeen saimme juhlia pienten yritysten ykkössijan nappaamista Great Place to Work -kilpailussa ja oli hurjan hienoa todeta olevansa juuri nyt osa yhtä Suomen parhaista työpaikoista. Oli myös hauska huomata, etten ihmetellyt sijoitusta yhtään. Varmasti moni asia voi aina olla paremmin ja parempaa, mutta täällä kyllä todella tehdään hyvää työtä työyhteisön hyvinvoinnin eteen. 

Välillä kun on kertonut ystäville millaista täällä Aava & Bangilla on ollut, niin kommentit ovat olleet luokkaa “Eihän missään ole tollaista!” tai “No nyt on kyllä aivan rehellinen markkinointitoimiston pöhinämeininki”. Ja niin kai tämä onkin vähän sellainen oma kylänsä, ei irrallaan muusta maailmasta, mutta ehdottomasti ainutlaatuinen. Kiitos Aava & Bang - tästä on hyvä ponnistaa kohti tulevaa!