Blogi

Mitä AD tekee?

Jos olet mainostoimiston asiakas ja mietit mikä tiimissäsi hääräävän AD:n rooli on, tai mahdollisesti AD-hommista kiinnostunut nuori suunnittelija, tämä juttu on sinulle! 

AD eli Art Director -tittelillä varustettuja ihmisiä löytyy useilta luovilta aloilta, tyypillisesti mainonta- ja markkinointitoimistoista, mutta myös kustantamoista, TV-tuotannoista, pelifirmoista, tapahtuma- ja festivaalikentältä ja muotimaailmasta. Nimikkeensä mukaisesti Art Director johtaa suunnittelutiimiä taiteellisen ja visuaalisen toteutuksen osalta. 

Maailman talousfoorumin mukaan luovuuden merkitys työssä kasvaa jatkuvasti – jo nyt se voidaan nähdä yhtenä tärkeimmistä työelämätaidoista. Myös ympäristömme muuttuu alati. Törmäämme joka päivä suureen määrään erilaisia viestejä ja sisältöjä, mutta vain pieni osa niistä todella saa huomiomme. Kilpailu siis kovenee visuaalisuuden ja luovuuden saralla.  Kuka on se, joka onnistuu luomaan aidosti muista erottuvan viestin? Tämä tarkoittaa toisin sanoen sitä, että luovat tyypit ovat kultaakin kalliimpia jo lähitulevaisuudessa.

Hyvä AD on markkinointitoimiston visuaalisen luovuuden sydän 

Markkinointitoimistoissa toimii monia luovia ihmisiä, mutta erityisesti luovuus on tärkeä osa AD:n työnkuvaa. AD:n tehtävänä on ratkaista asiakkaan ongelma yhdessä muun suunnittelutiimin kanssa. Tiimissä saattaa olla myös Creative Director tai kuten meillä Aava & Bangilla, konseptisuunnittelija. AD ja konseptisuunnittelija toimivat usein työparina, joka ottaa vastuun projektin isosta kuvasta ja luovasta toteutuksesta. Siinä missä konseptisuunnittelija tai copywriter johtaa usein toteutuksen sana- ja viestisisältöä, AD huolehtii visuaalisesta kielestä. Art Directorin apuna on usein vielä muita suunnittelijoita, jotka auttavat jalkauttamaan konseptin ideaa edelleen eri medioissa, esimerkiksi liikkuvana kuvana, verkkosivuina tai some-sisältöinä.

Mainostoimisto-AD:n työ alkaa lähes poikkeuksetta workshopista tai vapaamuotoisemmasta asiakastapaamisesta, jossa asiakkaan kanssa yhdessä pyritään rakentamaan jaettua ymmärrystä siitä, mitä projektilla halutaan saavuttaa ja millaisia ovat esimerkiksi tärkeimmät tavoiteltavat kohderyhmät. Keskustelu pyörii usein myös yrityksen arvojen, kilpailuedun ja vision ympärillä. On tärkeää, että luovan työn lähtökohdiksi löydetään aito asiakaslupaus, jonka yritys pystyy myös lunastamaan tärkeimmissä palvelupolun pisteissä.

Tämän jälkeen alkaa varsinainen luova työ. Art Directorin työ eroaakin tuotannollisemmasta graafisesta suunnittelusta erityisesti siinä, että työstä valtaosa tapahtuu ihmisten eikä tietokoneiden kanssa. Yhdessä konseptisuunnittelijan ja muun tiimin kanssa pallotellaan ideoita, rakennetaan moodboardeja eli nopeita leikekirja-kollaaseja halutusta tyylistä ja tunnelmasta, testataan erilaisia viestejä ja kuvatyylejä sekä luodaan tarinoita. Fläppitaulu ja sähköposti voivatkin olla AD:n työkaluna paljon useammin kuin vaikka se kuuluisa Photoshop. Konseptisuunnittelun tulokset pyrimme esittelemään asiakkaalle mahdollisimman nopeasti, raakile-vaiheessa, jolloin esimerkit ideasta ja sen toteutuksesta ovat vielä karkeita prototyyppejä, ns. proof-of-concept -tasoisia esimerkkejä.

Ja vasta kun konsepti – eli luova idea toteutuksen takana, se miten esimerkiksi brändistä kerrotaan uniikilla, helposti ymmärrettävällä ja mieleenpainuvalla tavalla – on yhdessä tiimin kanssa hiottu valmiiksi, alkaa se työvaihe, joka usein varsinaiseksi AD:n työksi mielletään. AD viimeistelee visuaalisen toteutuksen värien, logojen, kuvituksen ja typografian osalta. Brändiuudistuksessa työ konkretisoituu usein brand bookin kautta. Brand bookiin eli brändikäsikirjaan kootaan konseptityön tulokset: yrityksen visio, missio ja ydinviesti, sekä yksityiskohtainen kuvaus yrityksen ja sen tuotteiden visuaalisesta identiteetistä. 

AD myös ratkaisee yhdessä tiimin kanssa, miten konsepti jalkautuu eri medioihin ja kosketuspisteisiin, jotta brändi on kaikkialla johdonmukainen. Tämä työvaihe saattaa kuitenkin viedä paljon vähemmän aikaa kuin konseptin rakentaminen. Ja jos konsepti pohjautuu hyvään, yksinkertaiseen ideaan, tuntuu visuaalinen ilme usein rakentuvan sen ympärille kuin itsestään. Think first, design later.

Miten Art Directoriksi tullaan? 

Art Director ei ole säädelty nimike, vaan positio, eikä ole olemassa yhtä tiettyä koulutusta tai urapolkua jonka kautta sellaiseksi yksiselitteisesti päädyttäisiin. Usea AD on taustaltaan graafinen suunnittelija, muotoilija tai omaa muun luovan tai joskus vaikka kaupallisen koulutuksen. Moni on myös itseoppinut, sillä työelämä on ehdottomasti AD:n paras koulu. 

AD:lta vaaditaan suunnittelun visuaalisten periaatteiden ja teknologisen puolen hallinnan lisäksi esimerkiksi:

  • kykyä ymmärtää ja ottaa haltuun laajojakin kokonaisuuksia
  • intoa tutustua uusiin toimialoihin ja ihmisiin
  • taitoa kääntää monimutkaiset asiat helposti ymmärrettäviksi
  • hyviä oman työn johtamisen taitoja ja työkaluja 
  • hyvää yleissivistystä ja kommunikointikykyä – eikä hyvä kielitaitokaan (oman äidinkielen hallinta mukaan lukien) haitaksi ole!

Mutta kaiken tämän jälkeenkin: kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että nimikkeet ja tittelit ovat usein luovassa työssä tarpeettomia, ja yksilöä tärkeämpää on hyvin toimiva tiimi. AD:n ehkä tärkein tehtävä onkin olla mukana mahdollistamassa ilmapiiriä, jossa ajattelu löytää helposti uusia uria, ideoita uskalletaan tuoda esiin ja palaute on rakentavaa ja eteenpäin vievää. Ainakin meillä konseptin kiteyttävä idea saattaa sisäisessä workshopissa tulla yhtä hyvin niin asiakkuuspäälliköltä kuin av-ohjaajaltakin, ja visuaalisen ilmeen juju löytyä yhtä hyvin copywriterin muistikirjasta kuin AD:n työpöydältä. 

Kun konseptinrakennus alkaa, on paras vain heittää tittelit nurkkaan ja valmistautua yhdessä tiimin kanssa innostumaan asiakkaan ongelmasta. 

Jos graafinen suunnittelu kiinnostaa, käy kurkistamassa toteuttamiimme töihin referensseistä!