Blogi

Gutenberg on täällä - mitä siitä pitäisi tietää?

WordPressin vuoden 2018 lopussa tekemä päivitys versioon 5.0 sisälsi uuden, paljon kohua herättäneen Gutenberg -editorin, joka kantaa 1400-luvulla ensimmäisen kirjapainokoneen keksineen Johannes Gutenbergin nimeä. Kuten muutos aina, herätti tämäkin paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Mikä tämä uusi editori siis oikein on, ja kuinka se vaikuttaa elämään käytännössä?

Uusi, visuaalinen muokkausnäkymä

Kyseessä on siis viime vuoden joulukuussa julkaistu, WordPressin uusi, entistä visuaalisempi sivueditori. Gutenbergin myötä sivua voi muokata siten, että se näyttää lähestulkoon samalta, kuin reaaliaikainen sivunäkymä sen katselijalle. Aikaisemmin sivuston sisältöä luodessa tai muokatessa tekijä on joutunut varmistamaan esikatselusta erikseen, onko lopputulema toivotunlainen, ja palaamaan uudestaan editoriin muokatakseen sitä haluttuun suuntaan. Gutenbergin myötä tämä välivaihe poistuu, ainakin osittain - editorinäkymä vastaa entistä versiota paremmin näkymää verkkosivustosta, vaikkei täyteen täsmäävyyteen päästäkään.

Gutenberg editorinäkymä

Ero editorin ja sivustonäkymän välillä.

Gutenberg sivustonäkymä

Gutenberg mahdollistaa sivuston muokkaamisen myös muita välineitä, kuin tietokonetta käyttäen. Käytännössä tämä helpotus lisää muokkaamisen joustavuutta, sillä sivuston sisältöä voi muokata ja lisätä nopeasti vaikkapa mobiililaitteella. Sivuja on toki voinut muokata käyttäen puhelinta tai tablettia jo aiemminkin, mutta Gutenbergin myötä tämä toimenpide helpottuu huomattavasti.

Helppokäyttöinen työkalu sisällöille

Gutenbergin avulla sivuston laajempi räätälöinti ilman kummoisia koodaustaitoja on mahdollista, sillä sivujen osat rakentuvat lohkoista. Lohkot ovat nimensä mukaisesti palasia, jotka toimivat työkaluna sisällön sijoittamiselle, siirtämiselle ja luomiselle. Yksittäinen lohko voi sisältää esimerkiksi tekstiä, videon tai vaikkapa taustakuvan, ja niiden siirtäminen sivulla tapahtuu raahaamalla ja pudottamalla haluttuun kohtaan. Lohkoihin voi myös tuoda sisältöä muista lähteistä, kuten vaikkapa Google Docsista tai avoimen rajapinnan kautta muista ohjelmista. Lohkojen etsiminen ja lisääminen on helppoa (kts. alla oleva kuva).

Gutenberg lohkot

Lohkojen yksi keskeisistä ominaisuuksista on se, että niiden uudelleenkäyttäminen on mahdollista ja täten samaa sisältöä voi käyttää useissa eri paikoissa omalla sivustolla. Esimerkkejä tällaisista sisällöistä usealla sivulla voisivat olla vaikkapa käsitteiden selitykset tai tuotekuvat. Kun uudelleenkäytetyn sisällön päivittää yhteen paikkaan, se päivittyy automaattisesti myös muualle - tämä säästää aikaa ja vaivaa.

Tarve liitännäisille vähenee

Lohkojen myötä tarve liitännäisille eli plugineille vähenee, sillä useimmille toiminnallisuuksille löytyy Gutenbergistä oma vastaava lohkonsa. Tämä poistaa liitännäisten tuomat ongelmat niiden päivittyvyyden suhteen: liian usein WordPressin päivittyessä kolmannen osapuolen luomat liitännäiset eivät olekaan enää sopivia uuteen versioon, jolloin sivuston muokkaaja on puun ja kuoren välissä. Gutenberg puolestaan päivittyy aina WordPressin mukana, joten yhteensopivuusongelmista ei tarvitse kantaa huolta.

Miksi päivittää?

Verkkosivujen muuttaminen Gutenberg-editorille ei ole täysin ongelmatonta, eikä siihen vielä toistaiseksi ole mitään pakottavaa syytä. Mikäli verkkosivut ovat ulkopuolisen tahon ylläpitämät, riippuu päivityksen kiireellisyys täysin kyseisestä tahosta, eikä se välttämättä aiheuta asiakkaalle toimenpiteitä lainkaan. Jos sivusto sijaitsee esimerkiksi WP-palvelussa, ei päivitystä Gutenbergin tuovaan versioon 5.0 pakoteta, vaan se tehdään erikseen niin pyydettäessä.

Mikäli verkkosivuja päivittää itse, voi kuitenkin olla jo hyvä valmistautua siihen, että jossain vaiheessa muutos tulee pakollisesti ajankohtaiseksi. Ennen WordPressin päivittämistä versioon 5.0 olisi ainakin hyvä varmuuskopioida sivujen sisällöt sekä testata niiden toiminta aikaisempaan versioon asennettavan Gutenberg -lisäosan avulla: mikäli sivut toimivat, ongelmia ei pitäisi olla odotettavissa. Ja vaikkei Gutenbergistä päivittämisen jälkeen pitäisikään, ei hätää: Classic Editor -lisäosan asentamalla sivuja voi muokata kuten aikaisemminkin.

Summa summarum

Käytännössä Gutenberg tuo siis lisäarvoa heille, jotka muokkaavat ja lisäävät sivujensa sisältöjä itse, eivätkä välttämättä osaa koodata lainkaan. Hyödyt kaikille sivustojen muokkaajille ovat kuitenkin kiistattomia, vaikka henkilö vastaisikin koodaustaidoiltaan ammattilaista: jo se, että sivuston lopullista ulkonäköä voi visualisoida jo editointivaiheessa, on suuri parannus edelliseen. Lisäksi lohkojen tuoma joustavuus ja helppous säästää keneltä tahansa aikaa ja hermoja, kun esimerkiksi multimediaupotusten tekeminen onnistuu lohkojen avulla näppärästi. Mikäli verkkosivujen ylläpito ja päivitys on ulkoistettu, ei päivitys tai sen tekemättä jättäminen vaikuta palvelun ostajan elämään kriittisesti - mikäli päivityksen haluaa tehdä, kannattaa siitä keskustella palveluntarjoajan kanssa.

Kuten kaikissa tämän mittakaavan uudistuksissa, on myös Gutenbergissä omat ongelmansa ja kehityskohteensa - näistä huolimatta me näemme tässä uudistuksessa paljon positiivisia asioita. Uuden opettelu ja siihen totuttelu vie aina aikansa, mutta joskus hyvienkin asioiden on uudistuttava.